Ehdokastuki takaa vaalikoneen toimivuuden

Allianssi on Suomen nuorisoalan kattojärjestö, joka yhdistää nuorisoalan toimijat. Valtakunnallisia nuoriso- tai kasvatusalan jäsenorganisaatioita Allianssilla on yhteensä 140. Järjestö vaikuttaa nuorten oikeuksien ja nuorten osallisuuden toteutumiseksi sekä nuorten hyvinvoinnin ja nuorisotyön toimintaedellytysten puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.

MTV Oy on osa Telia Companya, joka on yksi pohjoismaiden suurimmista teleoperaattoreista ja mediayhtiöistä. Yksi MTV Oy:n kivijaloista on uutis- ja ajankohtaistoiminta sekä televisiossa että verkossa. MTV Uutiset halusi toteuttaa kevään 2023 eduskuntavaaleihin oman vaalikoneen. MTV:llä oli tarve modernille vaalikoneelle ja etsi uutta vaalikoneen toimittajaa. Yhtiö halusi panostaa vaalikoneen ulkoasuun sekä erottuvuuteen. Webscalen esittelemän vaalikoneen ominaisuudet ja aikaisempi vaalikoneosaaminen vakuutti MTV:n väen ja Webscale pääsi toteuttamaan vaalikoneratkaisun kevään eduskuntavaaleihin. Tarve vaalikoneelle Tarve uudelle vaalikoneelle oli ohjannut MTV:n uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiaisen tutkimaan vaalikonemarkkinoita hyvissä ajoin ja ensimmäiset keskustelut Webscalen kanssa käytiinkin jo joulukuussa 2020. Tällöin kuntavaaleista puhuttiin myös lyhyesti, mutta alusta asti oli selvää, että uutta vaalikoneratkaisua etsittiin nimenomaan kevään 2023 eduskuntavaaleihin. “Aikaisemmissa vaaleissa emme pystyneet tuomaan kilpailukykyistä vaalikonetta markkinoille, mutta nyt kun yhtiön taloudellinen tilanne on kohentunut, tuli mahdolliseksi pohtia yksityiskohtaisesti, millainen vaalikone halutaan. Siihen uhrattiinkin paljon ajatustyötä” , Ahtiainen pohjustaa. Vaalikoneprojektin toteuttajaksi ja yhteistyökumppaniksi valikoitui Webscale. Valintaan vaikutti Webscalen aikaisempi näyttö onnistuneiden vaalikoneratkaisujen tekemisestä sekä Webscalen tarjoama valmis tuote, joka oli helppokäyttöinen sekä täysin räätälöitävissä. MTV:n projektipäällikkö Risto Kyyrö kertoo: “Totesimme, että valmis tuote olisi meille paras ratkaisu. Palvelu, jota voi räätälöidä meidän tarpeisiin sopivaksi käyttökokemuksellisesti sekä visuaalisesti. Teknisestä näkökulmasta valintakriteerinä oli myös toimija, jolla on valmis toimiva tuote, joka skaalautuisi korkean liikenteen palveluun. Tärkeää oli, että vaalikone kestää kuormaa. Uutisten verkkopalvelua käytetään pääasiassa mobiilissa, joten vaalikoneen käytön tulee olla sujuvaa desktop-selainten lisäksi myös mobiililaitteilla” . Projektin kulku Yhteinen vaalikoneprojekti käynnistyi syksyllä 2022. Ensimmäisissä palavereissa käytiin läpi MTV:n tarpeita ja toiveita vaalikoneelle. Ahtiaisen mielessä oli jo alusta asti selvä visio siitä, että vaalikoneessa haluttiin jotenkin hyödyntää videokuvaa. “MTV on liikkuvan kuvan talo, joten sillä meidän tuli erottautua vaalikoneessa. Selvitimme, mitä sisaryhtiömme TV4 oli Ruotsin parlamenttivaaleissa tehnyt. Heillä oli vaaleissa vaalikone, jossa sikäläiset tunnetut ruutukasvot esittelivät vaalikoneen väittämiä. Ruotsin vaalikone tosin on enemmän yleisölle eikä niinkään ehdokkaille tehty, koska Ruotsissa on käytössä listavaali eikä henkilövaali kuten Suomessa” , Ahtiainen selostaa. Tämän pohjalta MTV:n vaalikoneeseen toteutettiin lisäominaisuutena ja tärkeänä kustomointina videoiden tuominen mukaan vaalikoneeseen. Vaalikoneeseen lisätyillä videoilla MTV Uutisten ankkurit Jaakko Loikkanen ja Kirsi Alm-Siira selittivät vaalikoneen väittämiä. Projektin suunnittelu ja aikataulutus hoidettiin hyvässä yhteistyössä. Kyyrölle on jäänyt projektin kulusta positiivinen näkemys: “Jo alkuvaiheessa oli selkeä kuva siitä, mitä ollaan toteuttamassa. Webscale antoi meille vahvan vaalikoneosaamisen perusteella ehdotuksen siitä, miten projektia kannattaa vaiheistaa ja milloin eri töitä kannattaa tehdä. Saimme myös vaalien omaan aikatauluun pohjautuvan aikatauluehdotuksen siitä, missä vaiheessa vaalikone tuodaan ehdokkaille ja milloin avataan yleisölle. Tämän mukaan suunniteltiin vaiheistettu tavoiteaikataulu projektille” . Yhteistyö Webscalen kanssa oli helppoa ja sujuvaa. Kyyrö kehuu hyviä projektikäytäntöjä, tiivistä vuoropuhelua ja kykyä reagoida nopeasti muutospyyntöihin. “Kommunikointi sujui ihan mahtavasti. Webscale reagoi hyvin kyselyihin ja viesteihin, oikeastaan kaikkiin meidän tarpeisiin. Korjauksia saatiin tehtyä nopealla aikataululla ja Webscale tarjosi aktiivisesti suoraan hyviä ehdotuksia sopivista toteutustavoista. Kävimme tiivistä vuoropuhelua etenkin siinä vaiheessa, kun designerit katsoivat vaalikoneen visuaalista puolta läpi, ja asioita palloteltiin edestakaisin ilman mitään viiveitä. Vuoropuhelua käytiin myös viikottaisissa seurantapalavereissa, jossa käytiin ajantasainen tilanne läpi ja käsittelimme ajankohtaiset asiat. Yhteistyö projektin aikana oli loistavaa” , Kyyrö kiittelee. Webscalen teknisen tiimin puolella ollaan myös kiitollisia yhteistyöstä. Fullstack Developer Janne Lavilan mukaan: “MTV:n vaalikoneen rakentaminen oli mielenkiintoinen ja antoisa projekti. MTV:n projektitiimillä oli selkeä visio, joka realisoitui onnistuneeksi vaalikoneeksi aktiivisen kommunikoinnin ja rohkeiden linjavetojen avulla. Erityisen mielenkiintoista oli päästä yhdistämään video osaksi vaalikoneen käyttöliittymää. MTV Uutisten videoalusta istui saumattomasti vaalikoneeseen ja tarjosi käyttäjäystävällisen tavan toteuttaa videotoiminnallisuus.” Lopputulos Avautuessaan ehdokkaille vaalikoneeseen alkoi tulla nopeasti vastauksia ja käyttö oli oikein aktiivista. Jo suunnitteluvaiheessa MTV halusi erityisesti huomioida ehdokkaiden näkökulman ja pyrki pitämään huolen siitä, että vastaaminen olisi ehdokkaille mahdollisimman helppoa. Ehdokkaiden apuna toimi Webscalelta hankittu ammattitaitoinen ehdokastukitiimi, joka huolehti siitä, että kaikki ehdokkaat pystyivät täyttämään profiilinsa onnistuneesti vaalikoneeseen. Sekä Ahtiainen että Kyyrö kokivat ehdokastuen toimivana ratkaisuna, joka helpotti MTV:n omaa vaaliarkea. “Arvostimme sitä, että pystyimme ohjaamaan kaikki meille lähetetyt viestit eteenpäin ja Webscalen ehdokastuki ratkaisi ehdokkaiden ongelmat nopeasti” , Kyyrö suosittelee. Valmiiseen vaalikoneeseen Ahtiainen sekä Kyyrö ovat varsin tyytyväisiä ja palaute eri käyttäjäryhmiltäkin (yleisö, MTV:n oma väki ja ehdokkaat) on ollut hyvin myönteistä. Ahtiaisen mukaan uutistoimitukseen tullut palaute koski enimmäkseen vaalikoneen väittämiä, jotka koettiin selkeinä. Positiivisena seikkana on myös koettu se, ettei MTV:n vaalikoneen kysymyksiä oltu painotettu eri arvoisina. Kokonaisuudeessaan Ahtiainen kiteyttäisi MTV:n vaalikoneen: “toimivana, tyylikkäänä sekä visuaalisesti muista erottautuvana erityisesti videoiden avulla.” Kyyrö puolestaan kertoo saaneensa suoraan myös henkilökohtaista palautetta käyttäjiltä. “Videomuotoiset väittämät koettiin hyväksi, mikäli väittämä oli sellainen, missä oli itselle vierasta terminologiaa. Termit oli hienosti avattu videoissa ja näin käyttäjän oli helpompi ymmärtää, mistä oli kyse. Tämä vaalikoneen lisäominaisuus oli selkeästi erittäin pidetty” , Kyyrö iloitsee. Lopuksi Kyyrö vielä tiivistää: “Olin erittäin tyytyväinen sekä yhteistyöhön Webscalen kanssa että itse vaalikonetuotteeseen. Kumpikin täytti odotukset täysin!”

Vaalikoneilla on Suomessa lähes 30 vuoden historia ja niitä käytetään kotimaassamme erityisen paljon. Vaalikoneilla on suuri merkitys etenkin nuorten äänestyskäyttäytymiseen ja tulevaisuudessa niiden merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Webscalella on pitkä kokemus vaalikoneiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokemus on tuonut myös näkemystä siitä, millainen on hyvä vaalikone ja millaisia asioita esimerkiksi vaalikysymysten laatimisessa kannattaa ottaa huomioon. Ota selvää, mitä asioita jokaisen olisi hyvä tietää vaalikoneista! 1. Vaalikoneilla on pitkä historia Vaalikoneilla on maailmalla pitkät perinteet. Yleisradio julkaisi vaalikoneen Suomessa EU-vaalien yhteydessä vuonna 1996 eli 27 vuotta sitten. Maailman ensimmäisen verkkosivun julkaisusta oli tällöin kulunut vain 5 vuotta. Ylen pitkäaikaista toimittajaa Erkki Vihtosta pidetään vaalikoneen isänä, sillä hän keksi idean vaalikoneesta yrittäessään kehittää A-studion tuoreille nettisivuille uutta sisältöä. [Varho, 2016] Inspiraatio syntyi vuoden 1996 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja CNN:n nettisivuilla olleesta interaktiivisesta kyselystä, jossa oli koostettu ehdokkaiden puheista ja mielipiteistä lyhyt kysymyspatteri. Kyselyyn vastaamalla äänestäjä sai tietää, kumpi ehdokkaista oli lähempänä omia vastauksia. Tästä poiketen A-studion vaalikoneessa pyydettiin ehdokkaita vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin suoraan itse ja sitten verrattiin kansalaisten vastauksia ehdokkaiden vastauksiin. Tämä Vihtosen keksimä vaalikoneen perusidea on vielä tänäkin päivänä sama. Yleisradion ensimmäinen vaalikone saattoikin olla paitsi Suomen, mahdollisesti myös koko maailman ensimmäinen verkossa toimiva vaalikone. [Varho, 2016] Ylen pilotin jälkeen muut mediat ja toimijat seurasivat ideaa nopeasti perässä. Maailman ensimmäisiin vaalikoneisiin lukeutuu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoima Nuorten vaalikone. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa myös vuonna 1996 Harava-nimellä. Nuorten vaalikone on perinteisesti koonnut yhteen nuoria koskettavia kysymyksiä ja teemoja. [Allianssi, 2023] Kiintoisa fakta on, että molemmat jo vuosikymmenten ajan vaalikoneita toteuttaneet toimijat ovat tällä hetkellä Webscalen asiakkaita. Eduskuntavaaleihin 2023 toteutetut vaalikoneet löydät Allianssin osalta täältä ja Ylen osalta täältä. Vaalikoneiden kansainvälinen historia ulottuu vain hieman suomalaisia vaalikoneita pidemmälle. Ensimmäisenä vaalikoneena alan tutkimuksessa on nostettu Alankomaiden StemWijzer-sovellus. Se toteutettiin valtakunnallisena verkkoversiona vasta vuonna 1998, mutta printtiversio alkoi ilmestyä lehdissä jo 1980-luvun loppupuolella. [Borg & Koljonen, 2020] 2. Vaalikoneissa on hiottu prosessi Vaalikoneiden taustalla on yleensä monien kuukausien suunnittelu- ja toteutustyö. Ennen kuin vaalikone aukeaa suurelle yleisölle, vaalikoneen tarjoaja miettii ja päättää kysymykset ja ominaisuudet, joita vaalikoneessa on. Tämän jälkeen kutsutaan ehdokkaat vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin. Ehdokkaille on suunniteltu vaalikoneeseen oma käyttöliittymä; ehdokaskone, jossa ehdokkaat pääsevät täyttämään oman profiilin vaalikoneeseen. Webscalella ehdokkaiden apuna toimii oma ammattitaitoinen ehdokastuki, joka varmistaa vaalikoneen toimivuuden ehdokkaille. Ehdokastuen toiminnasta voit lukea lisää täällä. Ehdokkaiden vastausajan jälkeen vaalikoneet avataan yleisölle yleensä 1-2 kuukautta ennen vaaleja. Varsinainen äänestäjille suunnattu vaalikone on kaikille näkyvä palvelu, jossa äänestäjät voivat vastata samoihin vaalikysymyksiin, mihin ehdokkaat ovat vastanneet ja löytää siten itselleen sopivan ehdokkaan. 3. Vaalikoneissa kysymyksenasettelut ovat tärkeitä Vaalikoneen kysymyksiä laadittaessa on tärkeää huomioida kysymysten selkeä muotoilu ja kysymysten määrä. Tyypillisin virhe vaalikoneissa on liian suuri kysymysmäärä, mikä ei houkuttele ehdokkaita eikä sen enempää äänestäjiä vastaamaan vaalikoneen kysymyksiä loppuun asti. Webscalella on kokemuksen kautta opittu, että yleensä hyvä kysymysmäärä vaalikoneissa on n. 10-30 kysymystä. Webscalen seniorikonsultin Hannu-Pekka Hakamäen mukaan: “Hyvä kysymysmäärä on ehkä liian subjektiivinen, sillä esimerkiksi pikavaalikoneessa noin 10 kysymystä on hyvä määrä, mutta 20-30 on määrä, jolla saadaan esiin tarpeeksi eroja ehdokkaiden välille, kuitenkin niin että vaalikoneen täyttäminen ei ole liian työlästä tai aikaaa vievää loppukäyttäjille.” Kysymysten lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan myös vastausvaihtoehtojen määrää. Esimerkiksi monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehtoja kannattaa olla maksimissaan 6-7 kappaletta. Vaalikoneet mahdollistavat erilaisten kysymystyyppien käytön ja tällä hetkellä vakiintuneimpia kysymystyyppejä ovat kyllä/ei, monivalinta, prioriteettilista sekä Likert -asteikko. Käytetyin kysymystyyppi “Likert-asteikko” on vastausasteikko, jolla selvitetään mielipide-eroja. Vastaajat arvioivat asenneväittämiä viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Useat vaalikoneet laskevat käyttäjän ja ehdokkaan valintojen etäisyyttä toisistaan viisiportaisella asteikolla. Aluksi jokainen ehdokas on käyttäjälle yhtä sopiva, mutta etääntyy tästä sen mukaan, montako pykälää vastaukset eroavat toisistaan. Hakamäen mukaan: “Kysymystyypeistä likert-asteikolla toteutetut väittämä -kysymykset ovat helpoin ja tutuin käyttäjille ja siksi niitä kannattaa suosia. Myös muita kysymystyyppejä voi lisätä tuomaan mielenkiintoa koneeseen (esim. monivalinta), mutta näitä ei kannata olla liikaa, sillä niihin vastaaminen on työläämpää ja vie enemmän aikaa loppukäyttäjiltä.” Toimiva vaalikonekysymys pitää lisäksi olla helposti ymmärrettävä, jolloin se kannattaa muotoilla mahdollisimman selkeästi, ettei sitä voi tulkita usealla eri tavalla. Vaikeaselkoisuus aiheuttaa haittaa sekä ehdokkaille että konetta käyttäville äänestäjille ja molempien pitäisi pystyä ymmärtämään kysymys samalla tavalla. [Laakso, 2023] Yleensä kysymys kannattaa tiivistää mahdollisimman lyhyeksi ja ytimekkääksi. Tämän lisäksi vaalikoneissa voi usein lisätä kysymyksen yhteyteen selitteen, jossa voi avata kysymyksen taustoja vielä enemmän. 4. Vaalikoneissa suomalaiset ovat kärkikäyttäjiä Vaalikoneita käytetään Suomessa erityisen paljon ja Suomi onkin yksi vaalikoneiden kärkimaista, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään. Vuonna 2019 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 erilaista vaalikonetta [Borg & Koljonen, 2020] ja tämän kevään 2023 eduskuntavaaleissa on avattu myös jo lähemmäs 20 vaalikonetta. Tampereen yliopiston politiikan tutkijat Sami Borg ja Kari Koljonen pitävät yhtenä suosion syynä suomalaista ehdokaskeskeistä vaalijärjestelmää. Suomessa on käytössä vaalijärjestelmä, jossa ehdokkaan äänestäminen on pakollista. Äänestäjä äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Tämän takia vaalikoneet ovat yleensä ehdokasvaalikoneita, jotka jäsentävät ehdokkaiden mielipiteitä ja niiden eroja. Monissa muissa maissa vaaleissa äänestetään vain puoluetta, jonka takia vaalikoneet jäsentävät puolueiden välisiä eroja. [Borg & Koljonen, 2020] Valtakunnallisten vaalien lisäksi vaalikoneita käytetään paljon myös esimerkiksi edustajisto- tai valtuustovaaleissa. Yhdistykset, liitot ja erilaiset järjestöt kaipaavat yhä enemmän omiin vaaleihinsa avuksi vaalikoneen, joka helpottaa ehdokkaiden esittelyä äänestäjille. Webscale tarjoaakin myös pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna. 5. Vaalikoneilla on suuri merkitys nuorille Vaalikoneilla on tutkitusti suuri merkitys erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet aktivoivat nuoria äänestämään ja vaikuttavat nuorten ehdokasvalintoihin. Tampereen yliopiston politiikan tutkijoiden Sami Borgin ja Kari Koljosen tekemän tutkimuksen mukaan vaalikoneet ovat suomalaisnuorten tärkein äänestyspäätösten tietolähde. [Borg & Koljonen, 2020] Borgin ja Koljosen Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimuksessa selvitetään vaalikoneiden käyttöä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tutkimuksen mukaan “ alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet omaan äänestyspäätökseen. ” Lähes puolet (47 %) nuorista äänestäneistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon omaan puoluevalintaan ja jopa 69 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneilta saaduilla tiedoilla oli ollut hyvin tai melko tärkeä merkitys siihen, ketä äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. [Borg & Koljonen, 2020] Ylen teettämästä vaalisisältöjen vaikuttavuutta vuoden 2021 kuntavaaleissa tutkivasta tutkimuksesta käy ilmi, että 61 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista kertoo etsineensä Ylen sisällöistä tietoa vaaleista ja 44 % sai Ylen vaalikoneesta apua ehdokkaan valinnassa. [Ylen tiedote, 2021] Vuoden 2021 kuntavaaleissa Ylen vaalikonetta käytti 77 % nuorista. [Ylen tiedote, 2021] Nuoret käyttävät siis tutkitusti vaalikoneita eniten. Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi vaalikoneista ovat eniten hyötyneet väestöryhmät, joiden into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on keskimääräistä vähäisempää. Tällaisia ryhmiä ovat tutkijoiden Borg ja Koljonen mukaan matalammin koulutetut ja työttömät. [Borg & Koljonen, 2020] 6. Vaalikoneet kehittyvät tulevaisuudessa Tulevaisuudessa yhä useampi, nuori tai vanha, hakee itselleen sopivia ehdokkaita vaalikoneiden avulla. Näin ollen vaalikoneiden merkitys ja vaikutus äänestyskäyttäytymiseen tulee kasvamaan entisestään. Todennäköisesti vaalikoneet ovat tulevaisuudessa myös entistä monipuolisempia. Ehdokkaat tulevat epäilemättä käyttämään enemmän aikaa vaalikoneiden huolelliseen täyttämiseen sekä oman monipuolisen ehdokasprofiilin luomiseen. Vaalikoneiden tulevaisuus riippuu Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan paljolti median elinvoimaisuudesta. Mikäli median resurssit kutistuvat, vaalikoneidenkin kehitys voi pysähtyä ja journalismi voi taantua tulosten referoinniksi. Vaalikonekysymykset ovat olleet tähän mennessä pääosin relevantteja ja tarjonneet äänestäjille apua äänestämistä koskeviin valintoihin, mutta tulevaisuutta saattaa myös uhata kysymyksenasettelujen motiivien hämärtyminen. Tutkijat eivät poissulje sitä, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat politiikkakysymysten sijaan esimerkiksi viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saataisiin nostettua vaalikoneiden kävijämääriä. [Borg & Koljonen, 2020] Lähteet: [Allianssi, 2023] https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuorten-vaalikone/ , Luettu 17.2.2023. [Borg & Koljonen, 2020] Sami Borg & Kari Koljonen, Käyttöliittymä vaaleihin, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123860/978-952-359-026-7.pdf?sequence=2 , Luettu 8.3.2023. [Laakso, 2023] Ville Laakso, Yle, https://yle.fi/a/74-20020699 , Luettu 10.3.2023. [Varho, 2016] Esko Varho, Yle, https://yle.fi/a/3-9115786 , Luettu 17.2.2023. [Ylen tiedote, 2021] https://yle.fi/aihe/a/20-10001299, Luettu 17.2.2023.

Neljän vuoden välein toimitettavat seurakuntavaalit ovat suuret vaalit, joissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt päättämään monista keskeisistä seurakunnan/seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa ehdokkaita oli noin 14 000, joista valittiin 354 seurakuntaan yhteensä lähes 8000 uutta luottamushenkilöä. Seurakunnissa, jotka ovat osa seurakuntayhtymää, järjestettiin samalla kertaa kahdet vaalit: seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston vaalit. Tämän kokoluokan vaaleissa on ratkaisevan tärkeää varmistaa vaalijärjestelmien toimivuus ja luotettavuus. Webscale otti epäröimättä haasteen vastaan ja aloitti yhteistyön Kirkkohallituksen kanssa.

Loimu on luonnontieteellisen, ympäristötieteellisen ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai sellaista opiskelevien ammattiliitto. Liiton jäsenmäärä on n. 15 000. Loimun valtuusto valitaan vaaleilla, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 30 valtuutettua sekä 12 varajäsentä. Valtuusto käyttää Loimussa korkeinta päätösvaltaa ja hyväksyy mm. toimintasuunnitelman, toimintakertomuksen ja talousarvion sekä vahvistaa tilinpäätöksen.

Pääperiaatteemme on tehdä luotettavia ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka ovat helppokäyttöisiä niin äänestäjille, ehdokkaille kuin vaalikoneen perustajille. Onnistumme siinä, koska meillä on tietoa vaaleihin liittyvistä prosesseista, ja vuosien kokemus on auttanut kehittämään vaalikoneista aina vain parempia ja helppokäyttöisempiä. ”Kun Webscale perustettiin, melkein ensimmäisinä töinä teimme vaalikoneen Helsingin Sanomille vuoden 2014 europarlamenttivaaleihin. Heillä tuolloin käytössä ollut ratkaisu oli tullut tiensä päähän ja uudelta ratkaisulta haluttiin erityisesti, että palvelun taustalla oleva tekniikka toimii varmasti ja moitteettomasti. Tiiviissä yhteistyössä HS:n kanssa suunnittelimme ja toteutimme skaalautuvan vaalikone- ja tulospalvelun palvelinpuolesta käyttöliittymään asti” , Webscalen CEO Tero Kauhanen kertoo. Sana Webscalen vaalikoneosaamisesta kiiri pian muillekin mediataloille ja yhteydenottoja tuli seuraavien vaalien aikana useilta tahoilta. Nyt olemme vuosien aikana tehneet vaalikoneratkaisuja Ylen ja Helsingin Sanomien lisäksi esimerkiksi Keskisuomalaiselle sekä Alma Medialle , joka päätti käyttää vaalikonetta ja tulospalvelua 17 eri mediassaan eli Iltalehden, Kauppalehden, Uuden Suomen, Talouselämän, Satakunnan Kansan ja Aamulehden sekä 11 paikallislehden verkkosivuilla. Mikä oikeastaan on vaalikone ja mitä sen takana on? ”Vaalikone on vakiintunut nimi, mutta osa käyttää myös nimeä ehdokaskone, joka oikeastaan kuvaa sitä paremmin. Palvelussa ehdokkaat nimittäin ottavat kantaa erilaisiin väittämiin ja kysymyksiin ja äänestäjät etsivät sen avulla sopivaa ehdokasta” , Tero Kauhanen selittää. ”Vaalikoneessa ehdokkaat siis vastaavat mediatalon tai muun palveluntarjoajan määrittelemiin kysymyksiin. Me olemme teknologiatoimittaja ja emme tietenkään ota kantaa sisältöön. Tarjoamme pilvipalveluina toimivan teknisen alustan ratkaisulle sekä vaali- ja tulospalveluihin erikoistuneen asiantuntijatiimin tuen asiakkaallemme.” Vaalikone vaikuttaa Eduskuntavaalit, kuntavaalit, presidentinvaalit, europarlamenttivaalit… Moni ei tule ajatelleeksi, miten suuri käyttäjämäärä vaalikoneilla on ja minkälainen vaikutus niillä on äänestysinnokkuuteen . Tero Kauhanen korostaa vaaliratkaisuissa ja vaalikoneissa niiden merkitystä vaalikäyttäytymiseen. ”On tunnustettu asia, että useissa vaaleissa äänestysprosentit ovat välillä matalia. Me näemme, että vaalikoneilla voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen, ja teemme töitä esimerkiksi sen eteen, että saamme nuoret vaalikoneen ääreen ja äänestämään. Tänä päivänä perusoletuksena kaikki palvelut ovat responsiivisia ja miellyttäviä käyttää, ja tämä on myös lähtökohtana vaalikonepalveluissa. Lisäksi verkkopalveluiden saavutettavuus korostuu. Mahdollisimman vuorovaikutteiset asiat on tärkeitä, joten olemme rakentaneet vaalikonetta myös pelillistämisen kautta sellaiseksi, että se houkuttelee vastaamaan loppuun asti. Myös chattityyppiset ratkaisut kiinnostavat joitakin kohderyhmiä.” ”Työmme on jatkuvaa innovaatiota. On mielenkiintoista seurata, miten toteuttamamme palvelut otetaan vastaan” , Kauhanen miettii. Yhtä tärkeää, kuin nuorten huomioiminen, on iäkkäiden äänestäjien huomioiminen. Webscalen rakentaman vaalikoneen täytyy siis olla saavutettava ja helppokäyttöinen myös heille. Vaalikoneita myös liitoille ja yhdistyksille Webscale on tehnyt ohjelmistokehitysyhtiönä vaalikoneita koko maan vaaleja varten, mutta niiden myötä on tullut kyselyitä myös pienemmiltä toimijoilta, esimerkiksi puolueilta, liitoilta tai yhdistyksiltä. Myös valtakunnallisten vaalien yhteydessä on eri tahoilla tarvetta tuoda omia painotuksia vahvemmin esille. Siksi olemme voineet tehdä yhteen asiaan keskittyviä vaalikoneita, joissa voi olla kyse vaikkapa nuorten äänistä tai muusta aiheista. Yhdistyksillä tai puolueilla taas on erilaisia valtuustovaaleja ja ehdokasvaaleja. ”Totesimme, että haluamme palvella myös näitä pienempiä toimijoita vaalikoneratkaisuillamme. Nyt voimme tarjota pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna” , Tero Kauhanen kertoo. Webscalen Senior Cloud Architect Hannu-Pekka Hakamäki muistuttaa, että jokainen vaali on vähän omanlaisensa. ”Äänestäjiä on monenlaisia, mutta myös vaaleja on erilaisia, isoja ja pieniä. Meillä on yksi moottori, joka skaalautuu kaikkeen pienemmistä yhdistysvaaleista ja liittovaaleista isoihin kuntavaaleihin. Voimme palvella kaikenkokoisia asiakkaita. Laskentalogiikka on universaali vaalityypistä riippumatta. Kysymykset ja aiheet vain vaihtelevat.” Kaikenkokoisille käyttäjille vaalikoneen perustaminen tehdään helpoksi. Vaikka asiakkaalla ei ole teknistä osaamista, hän pystyy hallinnoimaan vaalikonetta ja pyörittämään sitä täysin itsenäisesti. ”Toki annamme teknistä tukea” , Hakamäki lisää. Asiakkaalle käyttöönotto on mutkaton Mediataloille tehtävät vaalikoneet ovat mittavia digiprojekteja, mutta pienemmille toimijoille vaalikoneen pystyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi. ”Ensin käymme läpi asiakkaamme tarpeet ja varmistamme, että meidän ratkaisumme on heille sopiva. Jos esittelemällämme vaalikonepalvelulla voidaan tarjota oikea ratkaisu, asiakas saa meiltä käyttöoikeudet palveluun ja annamme pääkäyttäjille käyttökoulutuksen. Asiakas pystyy siis itse nopeasti luomaan koneeseen vaalin, tekemään ehdokkaille kysymykset ja kutsumaan ehdokkaat vastaamaan” , Kauhanen kertoo. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia tekniikasta, sillä Webscale tarjoaa sen valmiina pakettina ja palveluna. Koko käytön ajan on mukana vaaliasiantuntija sekä tekninen tukitiimi, jotka tarjoavat apua. Myös kysymysten asetteluun annetaan kokemuksen tuomaa apua. Useimmiten asiakkaalla on oma verkkopalvelu, johon vaalikone sijoitetaan, eli kohderyhmä pääsee käyttämään konetta tutussa paikassa ja tutustumaan ehdokaslistalla oleviin ihmisiin. Valmiissa kokonaisuudessa asiakas voi säätää esimerkiksi värimaailmaa oman brändinsä mukaiseksi. ”Kaikessa on pyritty tämän päivän mutkattomaan digitaaliseen palvelukokemukseen, ja asiakkaan kannalta käyttö on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Toki vaalikonetta voidaan aina myös räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan” , Tero Kauhanen muistuttaa. Sunnuntai-iltana jännitetään Paitsi vaalikoneissa, Webscale palvelee mediataloja ja muita asiakkaita myös vaalien tulospalvelussa. ”Tietotekniikan palvelut pitää rakentaa teknisesti niin, että ne kestävät ison määrän käyttäjiä. Esimerkiksi kun vaalisunnuntaina kello 20 tulokset julkistetaan, kaikki suomalaiset ovat niitä samaan aikaan lataamassa” , Tero Kauhanen kuvailee. Vaalitulospalvelu perustuu oikeaan vaalidataan. Esimerkiksi valtakunnallisissa vaaleissa Oikeusrekisterikeskus kerää ja välittää tulokset mediataloille, jotka ovat palvelun tilanneet. Niillä taas on omia tapojaan tuloksien esittämiseen ja painotuksiin, esimerkiksi maakunnissa omiin alueisiin keskittyen. Tässäkin tulemme apuun. ”Vaalitulospalvelun elinkaari on suhteellisen lyhyt. Se avautuu sunnuntai-iltana, ja aktiivinen aika on illalla ja seuraavana yönä. Silloin on suurin vaalikoneen kuormitus. Lopulta tulokset jäävät verkkoon ja tutkijat voivat hyödyntää dataa.” Sekä äänestäjiä että mediaa kiinnostaa tulosten lisäksi tietenkin se, mitä mieltä ehdokkaat ja läpi menneet ovat asioista. Vaalikoneen yhdistäminen tuloksiin on siinä tilanteessa arvokasta dataa. Vaalikoneet – kokemusta on Vaalikoneen rakentaminen on monen osan kokonaisuus, ja Webscalen menestys koostuu Tero Kauhasen mukaan kolmesta asiasta. ”Taustalla pitää ensinnäkin olla hyvä ymmärrys vaaleista prosessina: mitä eri vaiheissa tapahtuu ja millaisia kiinnostuksia eri sidosryhmillä on. Toinen asia on tekniikan osaaminen. Olemme panostaneet siihen, että meillä on moderneilla teknologioilla rakennettu skaalautuva palvelu. Kolmas asia on jatkuva kehitys. Emme ole jääneet laakereille lepäämään vaan jatkuvasti parannamme vaalikonetta ja mietimme, miten saisimme uusia käyttäjäryhmiä sen pariin.” ”Meidän intressimme on, että meidän asiakkaidemme vaalikoneita käyttäisi mahdollisimman moni ja ihmiset saisivat niistä hyötyä. Haluamme saada ihmiset innostumaan äänestämisestä.” ”Teknisen osaamisen lisäksi vaalikokemus ja -ymmärrys ovat asioita, joista olemme erityisen paljon saaneet hyvää palautetta. Tällä yhdistelmällä voimme tehdä tärkeää kehitystyötä” , Kauhanen sanoo. Hannu-Pekka Hakamäki listaa Webscalen voimaksi luotettavuuden ja skaalautuvuuden: ”Teknisesti isojen vaalikoneiden tekeminen on vaikeaa. On suuri vastuu, isoja käyttäjämääriä ja paljon laskentaa. Me olemme siinä onnistuneet, sillä vaalikoneet ovat olleet luotettavia ja nopeita, Se on vakuuttanut asiakaskunnan.” Vaalikoneessa yksityisyyden suoja on tärkeässä asemassa ja siihen Webscale panostaa. ”Meillä tietoturva on aina äärimmäisen tärkeä asia ja otamme sen huomioon alusta lähtien aina, kun järjestelmiä rakennetaan. Teemme isoille yrityksille ja organisaatioille erittäin tärkeitä palveluita, joissa tietoturva on päällimmäisenä tekijänä. Sama ajattelumalli on luonnollisesti tuotu vaalikoneisiin, sisäsyntyisesti. Toki tietoturva ja helppokäyttöisyys ovat asioita, joiden pitää toimia hyvässä balanssissa keskenään. Siinä olemme onnistuneet” , Hannu-Pekka Hakamäki iloitsee.

Webscalen aikaisempi vaalikoneosaaminen vakuutti Alma Median teknologiatiimin, ja Webscale pääsi toteuttamaan koko konsernille mittavan vaalikoneratkaisun. Alma Media päätti käyttää yhtä vaalikonetta ja tulospalvelua 17 eri mediassaan, suurimpina medioina Iltalehti ja Kauppalehti. Tiukassa aikataulussa tehty vaalikoneprojekti saatiin onnistuneesti maaliin, vaikka jännitettävää riitti vaalipäivän iltaan saakka. Valtakunnallinen mediatalo Alma Media haluaa tarjota lukijoilleen laadukasta mediasisältöä, ja vaalien alla suorituskykyiset vaalikoneet ovat tärkeä osa monipuolista sisällöntuotantoa. Kevään 2019 eduskuntavaaleihin haluttiin yhtenäistää kaikki mediatalon vaalikoneet. Alma Mediassa tehtiinkin päätös lähteä toteuttamaan yhtä isoa vaalikonetta ja tulospalvelua. Vaalikone tulisi toimimaan Iltalehden, Kauppalehden, Uuden Suomen, Talouselämän, Satakunnan Kansan ja Aamulehden sekä 11 paikallislehden verkkosivuilla. ”Koska vaalikoneen kustannukset ovat isot ja sen työllistävä vaikutus on suuri, on vaalikoneprojekti järkevää toteuttaa koko konsernin laajuisena” , sanoo Alma Consumerin teknologiajohtaja Antti Salonen. Alma Consumer on Alma Median liiketoimintasegmentti, joka julkaisee muun muassa Iltalehteä ja Aamulehteä sekä niiden verkkosivustoja. Vaalikoneprojekti aloitettiin melko myöhään syksyllä 2018, ja alusta asti oli selvää, että projektin aikataulusta tulee erittäin tiukka. ”Iltalehdessä on laaja ja asiantunteva kävijäkunta, ja odotukset koko mediakonsernin tasolta vaalikoneelle olivat isot, joten epäonnistumiseen ei ollut varaa”, sanoo Salonen. Vaalikonetoimittajat kilpailutettiin, ja projektin toteuttajaksi valittiin Webscale. Valintaan vaikutti hyvin paljon se, että Webscalella oli näyttöä onnistuneiden pilvipalveluina toteutettujen vaalikoneratkaisujen tekemisestä ja heillä oli osaamista järjestelmien välisistä integraatioista. Lisäksi he saivat Alma Median väen vakuuttuneiksi siitä, että sekä vaativa vaalikoneprojekti että tulospalvelu saadaan onnistumaan asetetussa aikataulussa. Sen lisäksi, että tekninen osaaminen on Webscalella on korkealla tasolla, Salonen arvostaa myös yrityksen kokemusta vaalikoneprojekteista kokonaisuudessaan. Webscalelta saatiin ihan käytännön neuvoja siihen, miten puolueisiin luodaan yhteys, milloin ja keneen kannattaa olla yhteydessä ja ennen kaikkea: miten ehdokkaat saadaan vastaamaan vaalikoneeseen. Myös vaalitulosdataan ja tietoturvaan liittyvistä koukeroista Webscalelta saatiin arvokasta tietoa. Vaikka vaalikoneprojektin aikataulu oli tiukka, saatiin kaikki suunnitellussa aikataulussa valmiiksi, eikä halutuista ominaisuuksista jouduttu tinkimään. Yhteistyö Webscalen kanssa oli koko ajan helppoa ja sujuvaa. Salonen kehuu Webscalen joustavuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä reagoida nopeasti viime hetken muutoksiin. ”Meille lopputuotteen laadulla oli erittäin iso merkitys, joten pilkun ja pikselin viilausta oli paljon. Useimmiten bugit ja muut virheet olikin aina korjattu viimeistään seuraavana päivänä” , toteaa Salonen. Vaalikoneen osalta jännitettävää riitti vaalipäivän iltaan saakka. Vaalikonetta käytettiin tasaisesti ennen vaaleja, mutta tulospalvelun kävijäpiikki oli luonnollisesti kovimmillaan vaalipäivän iltana. Siitäkin selvittiin kunnialla. Mittava projekti vaati molemmilta osapuolilta tarkkuutta ja työtunteja, mutta maalissa on helppo hymyillä. Salonen tiimeineen voi huokaista helpotuksesta, mutta vain hetkeksi. Nurkan takana odottavat eurovaalit, jossa siinäkin hyödynnetään Webscalen vaalikonetta. Kuva: Joakim Honkasalo https://www.kauppalehti.fi/vaalikone https://www.uusisuomi.fi/vaalikone https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/vaalikone https://www.aamulehti.fi/vaalikone